Skygge kirjoitti: ↑16 Kesä 2022 10:31
Vähän on kyllä kaksijakoiset fiilikset tuosta, ettei Virtanen enää jatka. Joo, kyllähän se ärsytti aivan hitosti, kun Virtanen itse huuteli kaiuttimiin ohjeita yms. Virtasen pahin virhe ohjaajana oli juurikin tämä neljännen seinän rikkominen. [...] Mun papereissa Virtanen oli ohjaajana tasoa "ihan ok." Pahimmat virheet luettelinkin tuossa viestini ekassa kappaleessa.
Taakse päin katsoen Virtasen ykköskausi (BB2019) oli hyvä ja varsin mieleenpainuva: uusi talo oli
aivan erilaisessa ympäristössä kuin ennen, sisustukseen oli panostettu ja asukasvalinnoissa onnistuttu. Julkilausuttuna johtoajatuksena oli tehdä aikaisemmista kausista poikkeava, keskustelua painottava ja Subin BB-kausien örvellysmielikuvaa kovalla kädellä demppaava ”agenda-BB”-kausi. Sitä tukemaan taloon olikin saatu narrattua vahvoja ja mieliinpainuvia persoonia, joilla näitä ajettavia agendoja oli.
Hauskaa ja ainakin tämän kirjoittajan mieltä hykerryttävällä tavalla ironista oli, että kausi mainostetusta alkuasetelmastaan huolimatta kuitenkin romahti hyvin äkkiä ”oikeaksi BB:ksi”. (Huh helpotusta! Formaatti pyörii siis omalla painollaan ja luonnostaan tiettyyn suuntaan; sillä ei pysty ratsastamaan ihan mihin tahansa valittuun suuntaan.) Ei tullutkaan Timo T. A. Mikkosen (R.I.P.) visioimaa puhdasotsaista nörttien rippileiriä, jolla 10 laudaturin ylioppilaat ja kansakunnan parhaat pojat ja tytöt ylevästi toisiaan kirittäen ratkovat kimuranteimpia tulevaisuuden ongelmia aina makean veden riittävyydestä energiapulaan, vaan periaatteessa samankaltainen pierunhajuinen tilannekomediallinen ihmissuhdekeitos kuin BB-kaudet ovat parhaimmillaan aina olleet. Särmikkäiden persoonien ja valittujen agendojen vuoksi se kuitenkin
alkoi jonkinlaisena ”modernin identiteettipoliittisena” turbopuheversiona, jolla draaman siemenet saatiinkin kylvettyä.
Kautta hieman varjostivat erilaiset jälkipuheet. Se, että näitä odottamattomia tilanteita ylipäänsä pääsi syntymään kielii tietysti siitä, että BB-tuotanto lienee eräänlaista uhkien ja mahdollisuuksien balanssissa pitämisen taidetta. Jos hedelmästä aikoo puristella kaiken mehun irti, joudutaan koko ajan toimimaan siinä rajamaastossa, jossa ylilyönnit ovat periaatteessa mahdollisia tai niiden syntyminen, eskaloituminen tai estyminen ovat kiinni hyvin pienissä aikaikkunoissa lennosta tehtävistä arvioinneista ja päätöksistä, joissa voi tapahtua myös virheitä, suuntaan tai toiseen. Koska asukkaat itse synnyttävät tilanteita ja tulkintoja ja reagointeja — ja usein täysin odottamattomillakin tavoilla — kaikkeen ei löytyne formaattikäsikirjastakaan vastausta. Puhtaasti BB-viihteen kannalta kaudelta jäi kuitenkin monta hauskaa muistijälkeä. Vaikka kaikki ei ihan täydellisesti nappiin mennytkään, ja varmaan yllätti monessa kohdassa myös tuotantotiimin, kyllä laskisin tämän kauden yleisvaikutelmaltaan, -tunnelmaltaan ja jälkimaultaan (sekä tietynlaiselta freesiydeltään talon ja taloympäristön ja sisustuksen osalta) yhdeksi Suomi-BB:n kunniatauluun kuuluvista, tuotannollisesti kunnianhimoisista onnistumisista.
Virtasen kakkoskausi (BB2020) olikin sitten jo edellisvuonna nähdyn talon uudelleenlämmittelyä melko pienin ja vähemmän mielikuvituksellisin kosmeettisin muutoksin. Tuntui siltä, että mentiin ikään kuin edelliskauden jälkilämmöillä sisään. Asukaskaartikin oli vähemmän särmikästä — joskin edellinen kausi asetti riman tässä suhteessa kohtuuttomankin korkealle.
Asukkaissa oli mukana edelleen monia yksittäisiä hyviä tyyppejä ja sanavalmiita hahmoja. Mieleenpainuvia tapahtumia ja asukasdraamallisia elementtejäkin riitti
jonkinlaiseksi setiksi saakka. Edellisen kauden kierroksiin ei kuitenkaan ihan päästy; paljon oli myös tylsyyttä ja epäjatkuvuuskohtia ja kuolleita hetkiä ja pelkkää narinaa ja valitusta. Mahdolliset hyvät juonikaaret vähän lässähtelivät joidenkin henkilöiden lähdettyä odottamattoman aikaisin ja toisten pelattua itsensä pussiin tai muuten torpattua asiat; asukaspotentiaalia tuhlattiin tai tuhlautui. Periaatteessa kannatettavat hyvis-supliikkiasukkaatkin olivat hieman laiskanpuoleisia liikuttamaan muuta kuin suutaan.
Kauden 2020 perusidea — jako kahteen erilaisissa elinoloissa asuvaan asukasryhmään — alkaa olla Suomi-BB:ssä jo niin tuttu juonikuvio, että se ei tarjonnut suurempaa uutuudenviehätystä eikä suuria intohimoja. Kahtiajakoon liittyneissä joukkuekilpailuissa puolestaan alkoi nostaa päätään Virtasen jatkossa yhä pahemmaksi yltynyt (ja hieman turha ja häiritsevä) äänelläohjastustaipumus.
Kolmoskausi (BB2021) oli sitten jo vähän pannukakku. Ei oikein lähtenyt lentoon tai edes lepattamaan mistään reunasta, vaan lässähti jo uunista otettaessa. Liikaa vaisuja asukkaita, jotka olivat faneina seuraamassa BB:tä livenä olematta itse kovin sisällöllisiä osallistujia. Potentiaalia kului myös lähtökohdiltaan aika epäsuhtaiseen pariutumisyritykseen ja eräs asukkaista yritti ylläpitää vähän liikaakin kaikenlaista laskelmoitua pellemekkalaa. ”Kauden juonena” olivat enemmän ohjatut tai pakotetut pelit, leikit ja visat kuin asukkaiden väliset itsekseen kehkeytyvät vuorovaikutustapahtumat. Roolileikeissä asukkaiden oma eläytyminen ja osallistuminen oli vähän juostenkustua; oikeissa kohdissa ei saatu asukkaita juuri eläytymään ja väärissä kohdissa puututtiin spontaaneihin eläytymisiin tai estettiin niiden jatkuminen. Intrudereistakaan ei saatu lopulta kovin paljon irti, vaikka aluksi vaikutti siltä, että voitaisiin ehkä saada.
Kaikkea syytä ei voi vierittää asukkaillekaan. Uusi Vantaan-talo oli asuinympäristönä hyvin epädynaaminen — pohjaratkaisultaan ja sisustukseltaan umpitylsä. Näkösuojaton keskuskammio ympäryshuoneineen sekä makuuhuoneen vaatesäilöfunktion puuttuminen passivoi asukkaat pysyttelemään yhdessä tilassa ja esti monet sellaiset vuorovaikutustilanteet ja ryhmäytymiset, jotka toisenlaisessa talossa olisivat syntyneet luontevammin. Ehkä myös tietynlainen spontaani leikkisyys puuttui asukaskaartista — tai sellaista ilmentäviä asukkaita ei ollut tarpeeksi, tai asukkaiden välille ei syntynyt tarpeeksi tämänkaltaiseen piirteeseen perustuvaa toimivaa vuorovaikutusta ja asukaskemiaa.
Studion käyttö asukastilana oli mielestäni aika kyseenalainen ratkaisu, koska se rikkoo asukkaiden henkisen eristyksen ulkomaailmasta — asukkaat pääsevät monta kertaa viikossa ”omasta maailmastaan” talon ulkopuolelle, katsojien ja juontajien maailmaan.
Myöskään häätöhuone-eristysdraama ei koskaan tuottanut varsinaista draamaa, vaan lähinnä teki häädöistä väkinäistä katsottavaa ylimääräisine keinotekoisine mutkineen — ja myös rikkoi tiettyjä BB-perinteitä vastaan (sohvajännäys, hyvästien jättö kaikkien edessä.)
Yhteenvetona: ykköskausi oli kokonaisuutena tuore ja hyvä, kakkonen vähän siinä ja siinä (vaikkakin sisälsi yksittäisiä hyviä juttuja); kolmonen jäi tylsähköksi lässähdykseksi, joka ei oikein koskaan löytänyt suuntaansa.
(Julkkiskautta en juuri katsonut, joten sitä en arvioi.)
Onnistumisten kaari oli laskeva, joten mielestäni ihan hyvä, että kokeillaan uutta henkilöä puikkoihin.