Iloisia asioita

[Wendla]

Oli kiva mökkivisiitti. Läheisellä pellolla oli taas peuroja. Rempassa olevan mökin uusi terassi oli hieno. Mökin sisäpuolelta lattiat, katto ja seinät oli poissa, samoin yksi turha väliseinä. Katselin ympärilleni ja fiilistelin sitä, miten upea mökki siitä tuleekaan. Tilankäyttö järkevöityy merkittävästi.
Mie niin rakastan sitä paikkaa.

[Marjo]

Me saatiin eilen pitkästä aikaa pelailtua lautapelejä. Tai Dominionia pelattiin ensin, siinä on pelkkiä kortteja. Lapsetkin tykkäsi siitä, niin sovittiin että otetaan uusiksi ensi viikonloppuna, kun nyt vähän muistetaan että miten ne säännöt menee. Ennen koronaa tavattiin n. 10 hengen kaveriporukalla pari kertaa vuodessa ja pienemmällä porukalla sit vähän useammin ja pelailtiin erilaisia pelejä. Nyt on mennyt sit vuosi niin ettei ole tullut pelattua mitään (paitsi tietokoneella jotain Carcassonnea yms.).

Ja sit ollaan nyt käyty lähes päivittäin kävelyllä miehen kanssa, niin tuntuu että se vaikuttaa kyllä heti mielialoihinkin kun pääsee neljän seinän sisältä liikkeelle. Mahdollisuuksien mukaan ollaan oltu päivänvalon aikaan liikkeellä, mutta kyllä se pimeässäkin liikkeelle lähtö tuntuu auttavan. Nyt on sentään vähän luntakin, niin on heti valoisampaa.

[Marjo]

Tälleen kun on etätöissä eikä tarvitse miettiä, miten pääsee töihin, toi lumentulo on kivaa. Kävin nyt aamusta ennen töiden aloitusta ihan huvikseen putsaamassa etupihan lumesta ja samalla tein sit pienen kävelylenkin. Ei kyllä kauas kerinnyt kun piti ehtiä työt aloittaa. Mutta tuollaisen pienen rivitalopihan lumityöt on mun mielestä tosi kiva tehdä, on just sopiva määrä eikä kerkiä alkaa ärsyttää. Vertauspohjana toki aiemmassa elämässä omakotitalon pihan kolaaminen, ollut vielä mäkisiä tontteja missä olen asunut.

[Wendla]

Tänään on pitkästä aikaa sellainen arkipäivä, että ehtii jonkin aikaa ihan vain olemaan. Voi jopa lämmittää saunan!
Ihmeellistä tämä aikuisuus ja (olevinaan) ikuisuuskiire. Mihin ne tunnit katoavat? Noh, tältä illalta ainakin ihan vaan rentoiluun.