BBPlaza.org - Foorumi

Kyllähän monet haluavat kirkkohäät, vaikka eivät ole uskonnollisia. Ei siinä ole mitään uutta ja ihmeellistä. Jotkut jopa liittyvät uudestaan kirkkoon saadakseen kirkkohäät. Täytyy kuulua kirkkoon, että pääsee vihittäväksi kirkkoon. Kirkkohäät haluan perinteen vuoksi, en uskonnon. Oman näköiset, perinteiset, kauniit kirkkohäät se olla pitää. En mene naimisiin missään maistraatissa tai muualla.

Niinno, on kai se tuokin syy pysyä kirkon jäsenenä, mutta mä kyllä pitäisin omat hääni mieluummin vaikka jossain rannalla tai puistossa tai kartanossa yms. Toki mielipidekysymyksiähän nämä ovat.

minna kirjoitti:Miksi haluat suuret KIRKKOhäät jos et ole uskonnollinen?
Tätä en ymmärrä.

En minäkään ymmärrä. Itse en kuulu kirkkoon, eikä tulisi kyllä mieleenkään tunkeutua jonkun muun "pyhään rakennukseen" leikkimään häitä vain siksi, koska "mä haluun!". Jos ei millään muulla tavalla koe kristinuskoa omakseen, en ymmärrä miksi se naimisiinmenokaan pitää saada siunatuksi paikassa jonka tarkoitukseen ei usko, jossa ei käy milloinkaan muulloin ja mikä ei muulla tavalla ole itselle tärkeä.

Kauniita rakennuksia on maailma pullollaan ja ilman koko rakennustakin voi viettää häitä. Jotenkin tuntuisi härskiltä haluta kirkkohäitä kun kirkko ei muutoin merkitse muuta kuin nättiä rakennusta ja "perinteitä".

Joillekin sopii pikahäät Vegasissa, toisille perinteiset kirkkohäät. Sen päivän pitää olla juuri sellainen kuin hääpari haluaa. Itse haluan kaikin puolin perinteiset kirkkohäät morsiamenluovutuksineen ja vihkikaavoineen. Näin perussuomalaisena miehenä haluan myös perussuomalaiset häät perinteitä vaalien. Se sopii minulle. Jos se on jonkun mielestä väärin, niin kaikille suotakoon omat mielipiteensä.

Kyllä kuulun.Vaikka olen ateisti.Ei ole tullut vielä erottua sieltä,kaipa siinä vaiheessa tulee erottua kun toi kirkollisvero rupeaa tympäseen.

Spencer kirjoitti:Joillekin sopii pikahäät Vegasissa, toisille perinteiset kirkkohäät.

Tuntuu, että kirkkohäitä haluavat eivät ymmärrä että samanlaiset prinsessaperinnehäät on mahdollista pitää missä tahansa rakennuksessa jossa on tilaa ja näköä, eikä niitä ole välttämättä pakko pitää sellaisessa jossa hypitään toisen uskonnon varpaille. Itselläni ei olisi pokkaa, vaikka monet kirkot onkin hienoja rakennuksia, mutta valtaosalla tuntuu edelleen olevan.

En, erosin aikaa sitten! En usko taruolentoihin.

Tuusis tuossa selittikin pointin jo mitä lähdin alunperin hakemaan tuolla kysymyksellä.
Kirkossa pidettävät häät liittyvät uskonnollisiin asioihin vaikkei se varmasti enää niinkään ole arvossaan.
Kunhan vaan on kirkkohäät, ei sillä uskonnolla niin väliä.

Vaihtoehdoista oli vähän hankala valita.
Eli kuulun toistaseks vielä kirkkoon, ja uskonnollinenkin oon jollain tasolla. En vaan hyödy kirkkoon kuulumisesta mitenkään enkä kirkossa koskaan käy, eikä oikein kiinnosta olla yhteisön jäsen joka ei ota kantaa tärkeisiin uudistuksiin. ( = hyväksyy kaiken syrjinnän, koska ei tee asian eteen mitään, ja sanoo vaan ittensä irti kaikista ajattelutavoista )
Toki kirkko tekee hyvääkin auttamistyötä ympäri maailmaa.

Kuulun kirkkoon, mutten ole uskonnollinen.

Menee vähän käsi kädessä tuon Uskotko Jumalaan? pollin kanssa. Ei, en kuulu kirkkoon enkä myöskään ole uskonnollinen.

kuulun, mutta vois kyllä erota, en vaan oo saanu aikaiseksi

Kuulun, vaikken kuitenkaan ole erityisen uskonnollinen. En kuitenkaan ole edes harkinnut eroavani, henkilökohtaisista syistä.

En kuulu kirkkoon, erosin 19-vuotiaana. En ole myöskään uskonnollinen.

Kuulun kirkkoon ja olen omalla tavallani uskonnollinenkin. En tosin Sebastianin lailla, vaan enemmänkin omalla hiljaisella tyylilläni. Rukoilen, käyn kirkossa ja parhaani mukaan yritän selvitä elämän karikoista. Olen aikaisemmin nuorempana etääntynyt kirkosta ja seurakunnan/kirkon kynnys oli todella korkea. Työssäni kuitenkin olen paljon joutunut uskonnollisten asioiden kanssa tekemisiiin ja kirkossakin tuli sittemmin käytyä varsin usein.Tutustuin seurakunnan työntekijöihin paremmin ja olin jopa työtehtävissä seurakunnan palveluksessa. Näin kirkko ja seurakunta tuli luontevaksi osaksi elämää ja uskoisin näin olevan jatkossakin.

BB:n katsominen ja uskonnollisuus tuntuvat ensi alkuun olevan kaukana toisistaan, mutta kaipa sitten olen hieman ristiriitainen persoona. Välillä minullakin "piru istuu olkapäällä" eli en ole synnitön, mutta kukapa olisi.

Kuulun kirkkoon, mutten pidä itseäni miltei rahtustakaan uskonnollisena... En ole koskaan pitänyt, mutta eipä ole tullut erottuakaan. En siis koe kirkkoon kuulumista mitenkään ahdistavana tms. juttuna, joten näillä mennään toistaiseksi.

Kuulun vielä kirkkoon, mutten kovin uskonnollinen/uskovainen ole. Oon toiminu kyllä isosena ripareilla, mut eipä ne kovasti uskoa nostattanu. Tommoset Sebut kyllä saa mut ärsyyntymään.

Kuulun kirkkoon ja olen omalla tavallani uskonnollinenkin. En tosin Sebastianin lailla, vaan enemmänkin omalla hiljaisella tyylilläni

Mulla on sama. Käyn kirkossa vaan joulun alla ja pääsiäiskirkossa.

En ja olen ateisti

Kyllä kuulun ja saan uskostani turvaa ja mielenrauhaa. Olen liberaali, eli naispapit ja homot ovat todella ok, ja mulla onkin ei-heteroystäviä jonkin verran. Olen yleensä käynyt messussa kerran kuussa, mutta nyt päätin harventaa käyntejä. Kuuntelen paljon gospelmusiikkia ja Radio Deitä ja Radio Patmosta.
Mutta toki myös maallista musaa heavysta punkiin ja iskelmästä reggaeen. Vain funkista en pidä.

Kuulun, mutta olen harkinnut eroavani.

Olen viime vuosina välillä miettinyt sitä, että mitä kirkkoon kuuluminen antaa. Kirkko ja seurakunnat tekevät kyllä paljon tärkeää työtä, jota arvostan suunnattoman paljon. Esimerkkeinä nyt vaikka diakoniatyö, vähävaraisten avustus, kriisityö, perheneuvonta, nuorisotyö, päihde- ja mielenterveystuki, kriminaalityö, parisuhdekurssit, erilaiset vertaistukiryhmät, vapaaehtoistyön kanavointi yms. Tietyllä tapaa minua ei kyllä niin harmita se, että pienellä maksamallani kirkollisverolla pidetään yllä järjestelmää, joka tekee niin paljon hyvää ja antaa uskoa, voimaa ja toivoa ihmisille. Toisaalta olisihan minulla kuitenkin mahdollisuus suunnata varojani muutenkin hyvää tekevään työhön, ei siihen pakolla kirkkoon kuulumista vaadita.

Olen myös miettinyt sitä, että mitä kirkkoon kuuluminen antaisi minulle ihan henkilökohtaisesti. Ja pakko myöntää, että ei kyllä tule paljoa hyviä pointteja mieleen. Ehkä voisin kuvitella, että jos joku läheiseni nyt vaikka pyöräyttäisikin muksun, haluaisi kastaa lapsensa ja pyytää minua kummiksi, niin olisihan sitä tavallaan ihan kiva olla ihan virallinen kummi. Toisaalta lähipiiriini ei kyllä juuri edes kuulu ihmisiä, jotka lapsista haaveilisivat. Lisäksi en muutenkaan koe, että minusta olisi kummiksi siinä mielessä, mitä kristillisellä kummiudella ihan alun alkaen on tarkoitettu: lapsen ja vanhempien tukemista uskonnollisessa kasvatuksessa. Näin ateistina toimisin itse mieluummin siviilikummina, vaikka se ei niin virallista kummiutta kai olekaan. Eli ei se mahdollisuus kummiuteenkaan niin paljoa houkuttele, että välttämättä juuri sen takia kokisin tarvetta kuulua kirkkoon.

En kuulu kirkkoon, olen agnostikko. Vastasin siis "En, mutta olen uskonnollinen."