brotherhood kirjoitti:Tuolla tämä "sankari" selittää kovaan ääneen nauraen, kuinka puhelinmyyjänä toimiessaan valehteli ja vedätti asiakkaita jotta sai myytyä enemmän puhelinliittymiä. Oli houkutellut seitsemän kaveriakin samaan firmaan ja pistivät vähän "haisemaan" - esiintyivät väärillä nimillä ja muuta "hauskaa". Väkisin myivät jopa vanhoille mummoille, jotka eivät kehdanneet kieltäytyä.
On se rehellisyys ja moraali niin hieno asia - uskovaisella ja "umpirehellisellä" varajeesuksella, mukamas.
Kävinpä kuuntelemassa tuon kohdan eikä Sebastian siellä kertonut myyneensä väkisin vanhoille mummoille, päinvastoin sanoi, että hänellä oli tiukimmat moraalisäännöt vaikka pomo yritti painostaa noudattamaan toisenlaisia sääntöjä (eli pakkomyyntiä).
Senkin kertoi, että myi kerran liittymää vanhalle mummolle ja sanoi, että mummolla on hänelle ihan sopiva liittymä, mutta miehelle voisi myydä liittymän, joka maksaisi vähemmän. Mummo oli vastustellut asiaa, Sebastian oli kysynyt, että onko mitään järkevää syytä, miksi liittymää ei vaihdettaisi halvempaan. Ensin mummo oli sanonut, että mies on sairas, jalka amputoitu ja tekojalka eikä voi hakea sitä sim-korttia, lopulta mummo oli sanonut, että mies on kuollut kaksi kuukautta sitten ja Sebastian oli lopettanut puhelun, kun ei ollut tiennyt, mitä siihen sanoa (Mikael vitsaili, että puhelun jälkeen mummo oli huutanut miehelleen "Erkki, taas ne urpot soittelee").
Olisiko liikaa pyydettyä, ettei niin kovin isolla värikynällä väritettäisi näitä juttuja, vaikka ei asukkaasta pidäkään.
//Ei ole todellakaan liikaa pyydetty.
Rink