Kommentoin tätä erikseen.Nokim kirjoitti: ↑02 Loka 2022 20:33Pidän siitä, että örvellystä on vähemmän ja asukkaatkin keskimäärin sivistyneempiä, niin että välillä on saatu kuulla ihan henkevääkin keskustelua. Tässä on tosin huomioitava, että Subin aikaan seurasin vain koosteita, eli jos sivistynyttä keskustelua on silloinkin ollut, se on saattanut jäädä leikkaajan pöydällekin.
Koosteista jäävät väkisinkin pois melkeinpä kaikki henkevä keskustelu, rauhalliset leppoisat jutustelut, fiksummat keskustelunaiheet tai syvemmät draaman kaaret. Asukkaita ei niiden perusteella voi oikein syvemmin ymmärtää. Se nyt vain on näin: syvemmät jutut vaatisivat aikaa ja syventymistä katsojaltakin, mutta koosteet on ominaisviritetty nopeasti sulateltavaksi sähköjänisherkkupalahyppelyksi.
Subin kausilla asukkaat ovat usein menneet keskusteluissaan syviinkin vesiin: käsitelleet avoimesti omaa henkilöhistoriaansa, kipupisteitään, epävarmuuksiaan, pelkojaan, toiveitaan ja haaveitaan. Mieleen muistuvat esimerkiksi lukuisat chillailukeskustelut Pesän tyynymeressä kaudelta 2011 — osa leppoisaa ja mukavaa jutustelua, osa melankolista tai deeppiä shittiä.
Koosteissa jää perinteisesti näkymättä myös paljon talossa tapahtuneita nokkelia, humoristisia sananvaihtoja ja pidempiä koomisia tapahtumaketjuja; toisinaan myös sellaisia tunteenpurkauksia, romahtamisia tai herkkiä ja heikkoja hetkiä jotka tuotanto on katsonut oman viikkokäsikirjoituksensa seurannan rinnalla arvottomiksi (vaikka eivät ole) tai aivan tietoisesti halunnut siivota koosteista pois tai esittää vain hyvin siistittynä versiona.
Syvemmissä vesissä rypemistä — taloahdistusstressikänni-itkuja, itsetuntoasioita ja sen sellaisia — tuotanto ei koosteisiin läheskään aina edes ole laittanut tai on ohittanut ne pikavilautuksella: toisaalta siksi, koska nimellisesti suojelevat asukasta, toisaalta siksi, koska suojelevat itseään julkiselta kritiikiltä (asukkaan ulospäin näkyvä paha olo talossa ei aseta tuotantoa hyvään valoon.)
Subin kausilla oli parhaimmillaan hyvin vaihtelevaa asukasvuorovaikutusta — höttöpäisen kepeästä ja leikkisästä henkevän kautta raskaaseen, umpityperään ja -tylsään, ja sitten taas absurdin kautta takaisin — kuten myös spontaaniutta ja heittäytymistä.
Tätä kepeyttä ja hetkessä elämistä — heittäytymisineen ja talososiaalisine spontaaneine kanssakäymisineen — kaipaisin lisää. Ja BB:ltä itseltään napakkaa vuorovaikutteisuutta ja sanavalmiutta. Sekä absurdeja ja paineistettuja, mutta asukkaat syövereihinsä väkisintempaavia mullinmallin-teematehtäviä, jotka kestävät pidempään kuin vain sen kaupparykäyksen verran, niin, että jotain ehtii tapahtuakin. En niinkään sitä, että nuoret ja vanhemmatkin aikuiset leikkivät siivosti kotia, kisailevat päivittäin vaihtuvissa puisevissa partiolaistehtävissä, joissa ei ole mitään varsinaista hauskuutta tai twistiä, kyräilevät toisiaan, ja loputtomiin kurnuttavat pienryhmissä matalalla salamyhkä-äänellä nimeämispisteitä.