Karhu kirjoitti: ↑27 Syys 2021 12:29
Tuo BG:n viesti herätti ajatuksia että tämä tosiaan on aivan erilainen talo kuin aiemmilla kausilla.
Kilon talo oli myös käytävätön (paitsi kamerakäytävällinen) tupakeittiöluola. Jostain syystä kuitenkin mielenkiintoisempi kuin tämä.
Ehkä siksi, että Kilon talon ”pääluola” ei ollut nykyisen kaltainen suorakulmainen kenkälaatikko suorakulmaisine kalustuksineen, vaan tilassa oli ”orgaanisempia” muotoja, jotka oli saatu aikaan vinoilla seinillä ja keittiö-olohuone-toimintojen ja ruokapöydän sijoittelulla.
Kamerakäytävät toivat myös omaa peiliulottuvuuttaan lähes joka seinälle. (Ja mahdollistivat klassiset peilintakaiset kuvakulmat asukkaista. Tällaisia nähtiin esimerkiksi asukkaan istuessa kiireettömässä ehostautumissessiossa olohuoneen lattialla peilin edessä ja jutellessa niitä näitä muiden asukkaiden kanssa tai asukkaan ollessa kylppärissä iltapuuhissa.)
Kilon talon piha-aluekaan ei ollut suorakulmainen. Ja vieressä oli — lyhyen siirtymätunnelin toisella puolella — erillinen ulkotehtäväalue. Asukkaat saattoi erottaa taloa/pihaa käyttävän ryhmään ja ulkotehtäväalueelle siirrettyyn ryhmään, kuten Redin talossakin.
Kivenlahden talon jälkeen muistan kyllä pitäneeni Kilon taloa outona ja vähän masentavanakin nimenomaan luolamaisen muotonsa ja perunakellari-bunkkerihenkisyytensä vuoksi. Ja myös siksi, että kauden 2010 (jolloin talo korkattiin) alkuperäinen sisustus oli tyyliltään askeettinen; ”IKEA-skandinaavinen”. Askeettinen ja piirteetön oli etenkin olohuoneen sohvanurkkaus: vain valkoiseksi maalatut lastulevyseinät (?) ja iso ”BIG BROTHER 2010” -teksti. Tuntui kielivän sisustusremppabudjetin loppumisesta kesken.
Sisustus vaihtui sitten räväkämmäksi ja erikoisemmaksi kaudelle 2011. Vaikutelmaa erityisestä sisustuksen laatuun panostamisesta ei Kilon talon sisustuksista kuitenkaan koskaan tullut.
Redin talo on ollut ehkä kokonaisuutena mielenkiintoisin, vaikkakaan ei niin tilava. Sellainen oli nimenomaan vuoden 2019 sisustus Casagrande-suunnitteluineen (lasimurska-pitkospuusisääntulo raamitettuine peileineen, ruostepeltikäytävä seinälamppuineen, aaltopeltikylppäri, latomakkari), kierrätys- ja luomuviljelyteemoineen, salabistroineen ja muine erikoisuuksineen. Kaikki eivät tästä tykänneet — ja omasta mielestänikin olohuoneeseen olisi voinut satsata vielä jotain nukkavieruuden ja samettitunkkaisuuden taittavaa, vaikka retronurkka hyvä olikin — mutta kokonaissuunnitelun osalta asioihin oli tällä kerralla oikeasti panostettu ja kaikkea jopa vähän mietitty.
Kilon talon Pesä, kylppäri ja makkari (intiimimpi kuin nykyinen) ovat kuitenkin olleet toimivia tiloja myös — samoin kuin lisähuoneen monipuolinen käyttö (2010/2011) asukkaiden asuttamiseen eri tehtävärooleissaan sekä sisustaminen eri tarpeisiin.
Yleisesti olen pitänyt kamerakäytävätaloista peileineen, peilintakaisine kuvakulmineen ja ei-suorakulmaisine pohjaratkaisuineen — ne luovat juuri BB-talolle tyypillistä omintakeista tunnelmaa.
Karhu kirjoitti: ↑27 Syys 2021 12:29
Aiemmassa talossa oli joka päiväiseen elämään toisistaan selvästi erillään olevia oleskelutiloja (olohuone, keittiö, makuuhuone ja piha). Niistä ei nähnyt toisiin eikä normaali puheääni kuulunut. Otan introvertimmän näkökulman, tämä tarjosi mahdollisuuksia viettää edes hetken verran aikaa rauhassa joko kokonaan yksin tai pienemmässä porukassa poissa muiden silmistä, tarkoituksella tai sattumalta.
Kyllä. Noiden lisäksi viettivät kylppärissä paljon aikaa — usein ihan siinä eteistasanteella, toisinaan syvemmällä. Vessoissakin tapahtui jos vaikka mitä, vaikka niitä ei tuotanto ollut alun perin ilmeisesti kovin kuvauksellisiksi tai sosiaalisiksi tiloiksi tarkoittanutkaan. (Mutta asukkaat päättivät toisin.)
Eri tiloista ja niiden välisistä siirtymistä — kun ei olla koko ajan kaikki samassa tilassa — syntyy enemmän ajatuksia ja interaktiota — ja juttuja, jotka jotkut asukkaat tietävät, mutta toiset eivät. Ja sitä kautta klikkejä ja tapahtumia. Ja enemmän myös selän takana puhumisia niin hyvässä kuin pahassakin. Käytävillä kohtaamisista tai hengaamisista syntyy omanlaisiaan juttuja, jne.
Karhu kirjoitti: ↑27 Syys 2021 12:29
lasiovien ja ikkunoiden kautta jopa pihan tupakkapaikan ja olohuoneen välillä on näköyhteys!
Vantaan talossa myös kylppärin(/saunan) ja pihan välillä on ikkunoiden kautta tämä sama näköyhteys.
Karhu kirjoitti: ↑27 Syys 2021 12:29
Kun nyt vielä tulee lisää asukkaita, ja tuvassa lienee toistakymmentä tyyppiä vielä pitkään, onhan tämän väenpaljouden, yleisen oleskelun keskittymisen vain pariin paikkaan ja oman rauhan ennenkokemattoman puutteen käytävä pitemmän päälle hermoille.
Tämä on ehkä se mielenkiintoisin puoli tämänkaltaisessa ”pakoon et pääse” -talossa. Toistaiseksi ei tosin ole vielä ilmennyt suuria ongelmia. Mutta kun ne samat naamat alkavat lopulta toden teolla jurppia, ehkä makkari ja kylppäri/sauna tulevat vielä kasvattamaan merkitystään. Ulkona voi sentään oleilla erikseen kesäkeittiössä ja erikseen tupakkapaikalla.
Redalert kirjoitti: ↑27 Syys 2021 08:21
Katsojillekin olisi kiinnostavampaa saada nähdä tapahtumia erilaisissa ja erikoisiksi suunnitelluissa paikoissa.
Puolan vuoden 2019 taloa — jossa makuuhuoneet sijaitsivat yläkerrassa portaikon päässä — täällä joskus hehkutin. Sen kaltainen — tai Ruotsin/Norjan 2011 talon kaltainen — sokkeloisempi ja ehkä hieman ahtaampi mutta monipuolisempi talo, jonka sisustukseen ja erikoisvalaistukseen ja erikoispiirteisiin on panostettu Rediäkin enemmän (tai menty enemmän oudon ”avaruusalus-bilehuvila-spa-vekkula-luksuksen” linjalle kuin kierrätysmateriaalipainajainen- tai perus-skandinaviska-linjalle), on Suomessa näkemättä.
2019 oli kovasti tapetilla se, kuinka kamerakäytävätalot ovat nyt ihan vanhanaikaisia ja nykytekniikalla voidaan laittaa talo pystyyn minne vain valmiiseen huvilaan tai mökkiin, kun ei käytäviä ja peilejä ja ihmiskuvaajia mihinkään enää tarvita. (En ole kuvausteknisesti lainkaan samaa mieltä, koska ihmiskuvaaja peilin takana kameroineen pystyy aina tekemään laadukkaampaa kuvausjälkeä, luontevampia rajauksia, parempaa ennakointia ja paremmin tilanteen hermolla olevia ratkaisuja kuin paikkaansa sidotun PTZ-robottikameran joystick-etäohjastaja, joka ei näe tilannetta etsinkuvan ulkopuolelta, mutta ei mennä siihen.)
Olinkin tästä syystä aika yllättynyt, että päätettiin jälleen tehdä uusi custom-talo teollisuus-/toimistorakennukseen — Kivenlahden ja Kilon kamerakäytävätalojen tyyliin — sen sijaan että olisi Redin jälkeen haettu jokin uusi ”oikea rakennus” valmiine pohjaratkaisuineen ja sisustettu siitä. Vaikka ei sinne Vantaalle kamerakäytäviä rakennettukaan.